Pingauksia verkkoon

Näkökulmia tietoturvaan ja tietoliikenteeseen

Millainen on hyvä arkkitehtuuri?

23. marraskuuta 2017

Kuva: Shakki, vahva rivistö

 

Edellisessä blogitekstissäni kerroin mistä tunnistaa huonon arkkitehtuurin, tässä kirjoituksessa annan eväitä hyvän arkkitehtuurin rakentamiseen. Arkkitehtuurin tehtävä on tuottaa yhteinen näkemys liiketoiminnan ja IT:n välille. Arkkitehtuuri muodostaa ohjaavan kehyksen, jonka puitteissa ympäristöä toteutetaan. Arkkitehtuuri perustuu liiketoiminnan tarpeisiin, vaatimuksiin ja strategiaan. Myös ulkoiset tekijät kuten laki, standardit tai omistajat voivat vaikuttaa arkkitehtuuriin eli ne pitää ottaa myös huomioon liiketoimintavaatimuksissa ja -strategioissa. Näin saadaan realistiset tavoitteet, jotka voidaan myös saavuttaa.

Vaatimukset valutetaan liiketoiminnasta järjestelmätason määrityksiksi ja lopuksi tekniseksi toteutukseksi alla olevien tasojen mukaan.

 

Arkkitehtuurin tasot:

Arkkitehtuurin tasot

 

Arkkitehtuuri on hyvä, jos se noudattaa yhteisesti sovittuja ja hyväksyttyjä liiketoiminnan vaatimuksia. Tämä onkin vaikein osuus, koska arkkitehtuurin toteuttaminen vaatii yritystasolla paljon liiketoimintojen analysointia ja poliittista vääntöä. Yrityskulttuuria ja toimintatapoja joudutaan usein muuttamaan. Aina ei ole helppoa löytää yhteistä säveltä. Mutta porkkanana on se, että arkkitehtuurin on tarkoitus tuottaa arvoa liiketoiminnalle täyttämällä kaikkien osapuolten odotukset kustannustehokkailla ja toimivilla, selkeästi ja nopeasti toteutettavilla ratkaisuilla.

 

Hyvän arkkitehtuurin ominaisuuksia ovat: 

  • Ylhäältä-alas-johdettu
  • Asiakassuuntautunut
  • Tulevaisuussuuntautunut
  • Riippuvuudet huomioonottava
  • Käytännönläheinen ja olosuhteet huomioonottava
  • Kurinalainen ja täsmällinen
  • Toistettava ja laajasti hyödynnettävä
  • Kustannustehokas
  • Iteratiivinen ja kasvava
  • Muokattava ja muuntautuva
  • Selkeästi dokumentoitu, ajantasainen ja helposti saatavilla

 

Mitä tarvitaan arkkitehtuurin kehittämiseen?

 

Arkkitehtuurin kehittäminen vaatii kaikkien osapuolten yhteistyötä. Työtä vetää pääarkkitehti, jolla on vahva liiketoiminnan taju yhdistettynä tekniseen tietoon, toivottavasti myös intoa parantaa ja viedä asioita eteenpäin. Koko organisaatiolta vaaditaan yleensä kulttuurin muutosta luottavaisemmaksi, avoimemmaksi, osallistuvammaksi ja joustavammaksi.

 

Onnistumisen ohjeita ovat:

  • Määrittele liiketoimintavaatimukset, luo aito yhteys IT:n ja liiketoiminnan välille ja varmista, että liiketoimintavaatimukset myös toteutuvat.
  • Määrittele arkkitehtuurin tavoite selvästi: mitä yritys oikeasta tahtoo ja mihin se on menossa. Aloita pienestä ja kasvata arkkitehtuuria hitaasti.
  • Rakenna iteratiivisesti oma malli, joka hyödyntää olemassa olevia prosesseja ja työkaluja.
  • Sovita arkkitehtuuri organisaatioon ja kulttuuriin.
  • Käytä yhteistä kieltä ja anna arkkitehdin tulkata epäselviä viestejä eri osapuolten kesken. Anna aikaa sulatella, ajatella ja keskustella asioista.
  • Pidä arkkitehtuuri ja sen tuotokset yksinkertaisina. Anna arkkitehdin selittää mallia eri osapuolille.
  • Tee arkkitehtuurista houkutteleva sitouttaaksesi eri osapuolet. 
  • Kouluta arkkitehtiä ja osapuolia. Keskustele ylimmän johdon kanssa ongelmista.>
  • Anna arkkitehtuuriryhmän jäsenille aikaa paneutua asiaan, tee realistinen aikataulu ja budjetti, hyödynnä olemassa olevat resurssit tehokkaasti.

 

Lisäksi tarvitaan aimo annos innostusta ja kärsivällisyyttä. Arkkitehtuurin kehitys ei tapahdu yhdessä yössä, vaan vaikutukset alkavat näkyä todennäköisesti vasta vuoden tai kahden päästä. Lopulta hyväkään arkkitehtuuri ei kuitenkaan takaa liiketoiminnan menestystä, vaan antaa mahdollisuuden toteuttaa liiketoimintaa tehokkaasti. Luomalla yritykselle pitkäjänteisen kokonaisvaltaisen arkkitehtuurisuunnitelman ja laittamalla ICT-perustoiminnot kuntoon, voi keskittyä olennaisempaan eli liiketoimintaan tuottavuuteen ja asiakkaisiin.

 

Jos kaipaat sparrausapua arkkitehtuuriinne, pyydä asiantuntijaamme olemaan yhteydessä tai jatka aiheeseen tutustumista nettisivuillamme.

 


Antti Leimio

 

Olen helsinkiläinen tietoliikenneinsinööri, jolla on pitkä kokemus tietoliikenteestä palveluntarjoajan verkoissa. Olen rakentanut tietoliikenneratkaisuja erilaisille palveluille ja sovittanut palveluita verkon päälle. Erikoisosaamistani ovat MPLS-tekniikka ja -palvelut, konesaliverkot, internet, sekä IP multicast ja audio/videopalvelut.

 

Vapaa-ajalla tykkään puuhailla jotain konkreettista, kotoilla ja matkailla. Harrastan rintamamiestaloelämää lähiössä vaimon ja kolmen tyttären kanssa. Yritän seurata alaa ja jakaa ideoita ja näkemyksiä: Teknisempää ja viihteellisempää asiaa Twitterissä ja yleisempää LinkedInissä.